32.

Uusi päivä, uudet kujeet! Saimme pientä perehdytystä moottorisahasta ja iltapäivällä oli sitten puun kaato-show. Pistettiin kisa pystyyn siitä kuka osaa arvata mihin puun latva yltää eli käytettiin keppimittausta apuna. Ei sitä kuulkaas aivan turhaan kutsuta itseä puunhalaajaksi, koska kenenkäs muunkaan arvaus sitä osui oikeaan kuin perskutarallaa: MINUN! 😂  Voitte vain kuvitella voitonriemuani! Odotan kyllä edelleen palkintoani… ☝🏻

Tänään oli kuitenkin päivän urakkana terassin laajennus eli päästiin viherrakentamisen makuun. Kuvista näkee aika hyvin vaihe vaiheelta homman etenemistä. Reunakivetyksen tekeminen oli ihan mukavaa puuhaa pieninä annoksina.

               

               

Ehkä tämä viherrakentaminen ei kuitenkaan ole ihan minun juttu. Totta kai oli kivaa päästä kokeilemaan ja tulikin pieni innostuksen pyrähdys hetkellisesti, kun osasin asettaa kivet paikoilleen oikein, pääsi hakkaamaan nuijalla suurimpia aggressioita ulos ja sai tampata soraa tasaiseksi, mutta melko rankkaa puuhaa lapioida ja nostella kiviä jos tätä tekisi ihan kokopäiväisesti. Hatunnosto niille jotka kykenee.

             

Päivän kasvi jäi taas kuvaamatta, mutta sen sijaan pieni tietopläjäys metsävaahterasta (Acer platanoides) joka kasvaa luontaisesti Euroopan alueella. Vaahteraa ei tarvitse paljoa leikellä, mutta tärkeää on tietää ettei sitä leikata keväällä nestevuotamisen takia ja se nähtiin tänään puun kaadon yhteydessä selkeästi tosin kyseessä oli vuorivaahtera. (Acer pseudoplatanus). Leikkaamisen voi jättää siis loppukesään jolloin nestevuoto on vähäistä. 

        Kiitos ja kumarrus elämää nähneelle puulle.