Tänään olikin sitten ihan uutta hommaa ja pääsin hakettamaan puuta. Haketuskone pilkkoo oksat ja puun rungot pieneksi silpuksi jota käytetään sitten esimerkiksi kuorikatteena. Kone vaikutti alkuun vähän pelottavalta, kun käytiin turvahommia läpi ja alkoi kuumotus, että mihinkäs minä meninkään lupautumaan vapaaehtoisesti. Ei muuta kuin pelkoa kohti! Opin ensimmäiseksi, että siihen laitetaan nelitahtista bensaa. Sen tunnistaa mm. siitä että oli erilliset öljy- ja bensiinikorkit. Kuulosuojaimet, turvakengät, hanskat ja suojalasit oli ihan must. Suoraan koneen edessä ei myöskään kannattanut seistä vaan vähän sivulla ettei mitään lennä päälle. Paksuissa rungoissa kone saattoi myös vähän tärisyttää/potkaista takaisin. No vauhtiin kun päästiin niin AI ETTÄ! Terä oli ihan huippukuosissa ja voi kuinka nätisti risut ja aika paksutkin puun rungot se vaan nielaisi mennessään. Voiko hakettaminen olla nautinnollista? NO KYLLÄ! Pääsin myös pätkimään puita pienemmäksi oksasahalla sekä voimasaksilla. Oli aika voimaantunut olo myös kun sain haketuskoneen käyntiin itse. Ryyppyväännin oli salainen kikka, jos kone pääsi kylmettymään. Välillä kävin vääntelemässä tippukasteluletkuihin suuttimia kiinni, kun työkaveri (Seppo) kävi traktorilla hakemassa lisää risuja, mutta se oli tiukkaa vääntämistä joten tuli ihan ikävä haketusta. Kädet väsyi heti! No, pian iloinen traktorin ääni alkoi taas kuulua ja kipitin innoissani takaisin lempihommaani. Jep, haketus on ihan best. Päivä meni niin nopeasti, että meinasi tauotkin jäädä väliin. Mulla oli kuulemma koko ajan leveä hymy naamalla 😂 Next level risulady täällä!
Päivän kasvi jäi tällä kertaa väliin, kun olin konehommissa koko päivän. Tunnistin kyllä puita siinä samalla mm. thuja, fraxinus, syringa, pinus, quercus… Alla olevassa kuva suuttimista joita piti laittaa letkuun kiinni. Olin virallinen esivääntäjä, koska nitkuttelu ei onnistunut täysin. Ammattilaiset hoiti homman sitten loppuun saakka 😂 Huom! Se ei ollut niin helppoa kuin voisi kuvasta kuvitella. ☝🏻
No comments:
Post a Comment